Primitiiviset töherrykset vs. "oikeiden taiteilijoiden" teokset keskiajan maalaustaiteessa

Tässä tekstissä pureudun keskiajan seinämaalausten erilaisiin tyylilajeihin. Hyvin suuripiirteisesti tarkasteltuna Suomesta löytyvät keskiajan kirkkojen seinämaalaukset on jaettavissa kahteen pääryhmään. Näiden kahden ryhmän välinen ero on havaittavissa ilman minkäänlaista asiantuntemusta, kenen tahansa silmät omaavan henkilön toimesta. Seuraavaksi kaksi hiukan samankaltaisia aiheita esittävää maalausta 1400-luvulta, jotka kuitenkin edustavat eri tyylilajeja. Havaitsetko eron?

 Kuva on Maarian kirkosta ja on maalattu n. 1430–1450.

Kuva on Kalannin kirkosta ja on maalattu kesällä 1471.

Ensimmäinen näistä kuvista on niin sanottu rakentajamaalaus, jonka tekijä on luultavasti yksi kirkkoa muuranneista rakentajista. Todennäköisesti maalari on ollut kotoisin nykyisestä saksasta, kuten useimmat muutkin Suomessa toimineet kirkkorakentamisen asiantuntijat. Teos löytyy Maarian kirkosta ja lienee maalattu 1440-luvulla. "Primitiiviselle" taiteelle tyypillisesti se koostuu pelkästään punaisella värillä tehdyistä viivoista ilman väripintoja tai muita värejä. . Sen hahmojen koot ja mittasuhteet ovat epärealistisia ja tikku-ukkomaisia. Laiva on aiheena niin ikään hyvin tyypillinen Varsinais-Suomen rakentajamaalareille. Tällä on mahdollisesti pyritty hakemaan korkeampien voimien suojelusta todellisille laivoille. Toisaalta  laivoille löytyy myös muunlaisia selityksiä, eikä mitään varmaa tietoa tietenkään ole. Kuvan laiva on luultavasti Itämeren hansakauppiaiden käyttämä koggi-tyyppinen laiva.

Jälkimmäinen kuva on maalattu Kalannin kirkkoon luultavasti kesällä 1471 ruotsalaisen "Taivassalon ryhmäksi" kutsutun maalariryhmän toimesta. Ero ensimmäiseen maalaukseen on todella ilmeinen. Värejä on käytetty enemmän. Teoksessa on yhtenäisiä väripintoja pelkkien viivojen sijaan. Hahmojen mittasuhteet ovat vähän luonnollisemmat ja ylipäätään maalauksen tekniseen tasoon on kiinnitetty enemmän huomiota. Nykykatsoja voi toki pitää tätäkin varsin alkeellisena, sillä teoksessa ei ole minkäänlaista perspektiiviä, hahmot ovat eri kokoisia tärkeytensä mukaisesti, minkäänlaisia varjostuksia ei ole ja ylipäätään maalaus on yhä varsin yksinkertainen. Tutkimuksellisessa mielessä näissä "oikeiden" maalareiden tekemissä teoksissa merkittävää on se, että ne on paljon helpompi asettaa historialliseen kontekstiinsa. Me tiedämme, että tämä maalaus on tehty ruotsalaisen maalariryhmän toimesta 1471 ja yhden heistä nimi oli Petrus Henriksson. Sen tiedetään myös esittävän joko Pyhää Olavia tai (mielestäni todennäköisemmin) Erik Pyhää ja hänen ensimmäistä ristiretkeään Suomeen. Teoksen tulkitseminen on siis paljon helpompaa.

"Primitiivinen" taide

Merkitykseltään tuntematon hahmo Maarian kirkon kattoholvissa. Maalattu 1440–1450.

"Primitiivinen" eli kirkon rakentajien tekemä taide Suomessa sijoittuu pääasiassa 1400-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Vallitsevan teorian mukaan kyseessä on saksalaisten rakennusmestareiden mukaan tuoma toiminnan malli, jossa kirkon tilaaja saa yhtenä pakettina sekä kirkon, että koristelun samalla kertaa ja samojen ihmisten tekemänä. Teoria ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä yksittäisiä rakentajamaalauksia löytyy vielä 1500-luvun jälkipuoliskoltakin, jolloin Suomen kirkko oli periaatteessa jo luterilainen. Tiedetään myös, että esimerkiksi Turun tuomiokirkon rakentamiseen osallistui myös ainakin yksi kotimainen rakennusmestari apulaisineen, joten hän on saattanut osallistua kirkon rakentajamaalausten maalaamiseen, mikä olisi siis tapahtunut suomalaisen maalarin toimesta jo 1300-luvulla.

Maalaus Korppoon kirkon katossa. Maalattu n. 1430–1450.

Keskiajan maalauksille ja muulle taiteelle tunnusomaista on, että  sen aiheet ovat aina yleensä jostain kopioituja. Esimerkiksi yläpuolisessa maalauksessa on oikealla joko arkkienkeli Mikael tai Pyhä Yrjänä surmaamassa lohikäärmettä. Samanlainen asetelma lohikäärmeen päällä seisovasta sankarista keihään ja toisinaan miekankin kanssa toistuu useita kertoja ihan jo suomenkin keskiaikaisissa taideteoksissa. Sankarista vasemmalle on jonkinlainen lintu syömässä kalaa. Sen merkitystä on paljon vaikeampi tulkita, koska ei ole tiedossa, mistä siihen on saatu malli. On arveltu, että kyseessä olisi keskiajalle tyypillisen ilmestyskirjallisuuden allegorinen lintuhahmo, joka ehkä symboloisi jotain. Ei sitten tiedetä mitä. Tällainen aiheiden kopiointi muualta on vaatinut tekijöiltään pitkälle menevää ajan taiteen ja sen merkitysten tuntemista.

Turun tuomiokirkon maalaus, jossa Jeesus esittelee haavojaan. Mahdollisesti 1300-luvun lopulta.

Rakentajamaalaukset näyttävät avuttomilta ja teknisesti heikkotasoisilta, mutta kuinka niihin suhtauduttiin keskiajalla? Kysymys on vaikea, mutta ei ole suoria todisteita siitä, että näiden maalausten tekninen heikkotasoisuus välttämättä olisi häirinnyt keskiajan ihmisiä. Esimerkiksi ylläoleva maalaus on Turun tuomiokirkosta, joka on mahdollisimman korkean statuksen rakennus keskiajan Suomessa. Tuomiokirkkoon maalattiin myös ammattilaistöitä, mutta siitäkin huolimatta tätä punamultamaalilla tehtyä Jeesuksen kuvaa suvaittiin kirkon seinällä. Nykyajan tutkimuksessa on esitetty, että rakentajamaalauksissa olisi kyse alustavista koristeista, jotka olisi ollut tarkoitus myöhemmin korvata korkeatasoisemmilla töillä. On tosiaan merkkejä siitä, että joissain kirkoissa rakentajamaalauksia olisi peitetty toisenlaisilla maalauksilla. Tästä huolimatta en kannata tätä teoriaa. Rakentajamaalauksia on kuitenkin suvaittu hyvinkin korkean statuksen kirkoissa, kuten Turun tuomiokirkossa tai vaikkapa Nousiaisten kirkossa, jonne Pyhä Henrik on haudattu. Toisaalta esimerkiksi Rymättylän kirkosta löytyy amatöörimaalareiden tekemiä laivamaalauksia, jotka on tehty ammattimaisempien maalausten jälkeen. Eli kenties ammattilaisten korkeatasoisista maalauksista jäi puuttumaan jotain, mitä ihmiset kuitenkin kirkkoonsa kaipasivat.

Porvoon kirkon maalauksia 1400-luvun puolivälistä

Rakentajamaalauksista löytyy yksi kuvitusaihe, jota ammattimaalareiden töistä löytyy hyvin vähän –  maagiset symbolit. Keskiajan "primitiiviset" maalaukset sisälsivät lukuisia symboleita, joiden merkityksiä voimme nykyään vain arvailla. Toki joukossa on tuttuja merkkejä, kuten sydämmiä ja tuttuja merkkejä, joiden merkitys keskiajalla vain on hämärä, kuten hakaristeja ja jatulintarhoja. Yksi esimerkki sellaisesta voi mahdollisesti olla yläpuolinen kuva, joka on otettu Porvoon kirkon kattoholvista. Symboleiden merkitys on pohjimmiltaan tuntematon, mutta suurimman osan niistä oletetaan liittyvän joko vuodenkiertoon tai pahoilta hengiltä suojautumiseen. Näitä samoja symboleita nimittäin löytyy suuria määriä keskiajan kalenterikepeistä ja esimerkiksi solmuaiheilla tiedetään uuden ajan kansankulttuurissa estetyn henkien kulkua. Voisin tässä näyttää muutamia esimerkkejä Maarian kirkosta n. 1440 tai 1450-luvulta.

Ammattimaalareiden maalaukset

Piispa Erasmukselta vinssataan sisäelimiä ulos samalla, kun häntä keitetään. Teos on vuodelta 1471.

Ammattimaalareiden teoksia erottaa rakentajien tuotoksista runsas värien käyttö ja tapa tehdä useamman hahmon kuvaelmia. Rakentajat eivät yleensä tee asetelmia, joissa olisi useita hahmoja. Ammattimaalarit sen sijaan maalaavat yksittäisten pyhimysten lisäksi usean hahmon kuvaelmia, jotka esittävät marttyyrien kuolemia, Jeesuksen syntymää tai hänen kärsimyshistoriaansa. Aiheita jotka rakentajamaalauksista loistavat poissaolollaan.

Paholaiset raahaavat syntisiä kadotukseen. Maalaus on 1500-luvun alusta ja sijaitsee Rymättylän kirkossa.

Ammattimaalareiden koristelemissa kirkoissa maalaukset myös liittyvät paljon selvemmin toisiinsa. Maalaukset usein muodostavat enemmän tai vähemmän yhtenäisiä kokonaisuuksia, joista puhutaan teologisina ohjelmina. Rakentajamaalareiden töistäkin löytyy toisinaan selvää yhteenkuuluvuutta saman kirkon sisällä, mutta ne eivät ole yhtä selviä. Esimerkkinä tästä voisin käyttää Rymättylän kirkkoa, josta löytyy hyvinkin suunnitelmallinen teologinen ohjelma. Tämän ohjelman voi hahmottaa kolmena teossarjana, joita ovat joukko marttyyrikuolemien ja pyhimysten kuvauksia, Jeesuksen kärsimyshistoria ja syntiä & kadotukseen joutumista kuvaava maalaussarja. Vastaavat teemat ovat Suomen keskiajan kirkoissa hyvin tyypillisiä. Asehuoneissa on toistuvana teemana tapa kuvata ihmisiä arkisissa askareissaan ja paholaisia heidän ympärillään, kirkon runkohuoneen eli pääsalin seinille tyypillisesti maalataan Jeesuksen kärsimyshistoria ja mahdollisesti jouluevankeliumi ja kattoholveissa käytetään abstraktimpaa koristelua ja yksittäisia pyhimyskuvia. Keskiajan mittaan Suomessa toimi useita maalausryhmiä, joiden teokset ovat kyllä keskenään erilaisia, mutta edellämainitut kuvasarjat ovat olleet todella tyypillisiä kirkoissa, joissa olen tähän mennessä vieraillut.

Rymättylän kirkon alttaripääty. Ylinnä on nähtävillä viimeinen tuomio ja alapuolella kaikki 12 apostolia.

Loppusanat

Tämä oli nopea ja ehkä hiukan pintapuolinen tarkastelu Suomen keskiaikaisten kirkkomaalausten suurimmasta jakolinjasta. Säilyneestä maalaustaiteesta on toki erotettavissa muita hienovaraisempiakin jakolinjoja vaikkapa eri maalariryhmien tai eri aikakausien mukaan. Rakentajamaalauksistakin on erotettavissa erillaisia tyylejä eri alueilta. Esimerkiksi Uudellamaalla en ole nähnyt lainkaan laivojen kuvia, kun taas Varsinais-Suomesta en ole löytänyt ainuttakaan kirkkoa, jossa olisi rakentajamaalauksia, mutta ei laivoja. Tästä kuitenkin saa peruskuvan siitä, minkä takia keskiajan kirkkomaalausten tekninen taso on niin vaihteleva.

Merkitykseltään tuntemattomia profiilikuvia Hollolan kirkon kattoholvissa. Maalattu 1490-luvulla.

Kysymys ammattimaalareiden töiden ja "primitiivisen" taiteen suhteesta on oman kandidaatintutkielmani keskiössä. Minua kiehtoo nimenomaan rakentajamaalausten absurdi ulkomuoto verrattuna siihen mihin olen nykyajan ihmisenä tottunut ja jopa verrattuna muuhun keskiajan taiteeseen, johon näitä maalauksia tulee tietenkin verrata. Se että nämä kaksi maalaustyyppiä elivät ainakin näennäisen sopuisasti keskiajan Suomessa ja jopa samoissa rakennuksissa kertoo mielestäni keskiajan ihmisten erilaisesta suhtautumisesta kuviin. Tuo suhde on luultavasti ollut erillainen kuin nykyihmisillä. Koska keskiajan ihmisiä ei näytä häirinneen maalausten toisinaan hyvinkin matala taso, niin oletettavasti tämä ei ollut heille se tärkein syy maalausten tekemiseen. Totta kai maalaukset olivat myös koristeita, mutta eivät vain sitä. Paljon puhutaan siitä, että maalaukset olisivat toimineen "köyhäin raamattuina", mikä ei ole täysin virheellinen väittämä, mutta silti vain hyvin pieni osa totuudesta. Sen sijaan "primitiivisen" taiteen läsnäolo kirkoissa kertoo kuvien käytännöllisestä funktiosta yleisölleen. Uskon esimerkiksi erittäin tyypillisten laivamaalausten pyrkineen suojelemaan olemassaolevia laivoja ja pyhimysmaalauksilla pyrityn viestimään kuvatun pyhimyksen suuntaan. Maalaus ei siis ole pelkkä koriste tai viesti kuolevaiselle yleisölle, vaan myös viesti korkeammille voimille.

Kiitos

- Pyry von Bagh